Lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu kaikille kasvatus-, opetus- ja tutkimusalan työntekijöille. Työterveyshuollon tulee olla samantasoista kaikille työntekijöille palvelussuhteen muodosta riippumatta.

Seuraavat asiat kuuluvat lakisääteisen, ennaltaehkäisyä ja työkyvyn ylläpitoa painottavan työterveyshuollon piiriin:

• Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi
• Työperäisten terveysvaarojen ja -haittojen, työntekijän työ- ja toimintakyvyn sekä työperäisen sairauksien ja ammattitautiepäilyjen selvittäminen, arviointi ja seuranta
• Tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta työn terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa
• Työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen silloin, kun työkyky on alentunut tai uhattuna
• Työkyvyn arviointi
• Työpaikan ensiapu.

Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ja varhainen tuki avainasemassa

Työterveyshuollon tärkein lakisääteinen tehtävä on ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Näin työhyvinvointia heikentäviin tilanteisiin ja olosuhteisiin päästään puuttumaan mahdollisimman varhain. Parhaimmillaan vaikuttavat työterveyshuoltopalvelut jopa estävät ongelmien syntymisen.

Keskeisin ennaltaehkäisevän työterveyshuollon väline on työpaikkaselvitys, jonka tulee olla jokaisella työpaikalla ajan tasalla.

Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työn, työympäristön ja -yhteisön terveysvaaroja, kuormitustekijöitä ja voimavaroja.

Työkyvyn arviointi

Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöidensä työterveydestä ja -turvallisuudesta.

Työnantajan tulee seurata henkilöstönsä jaksamista esimerkiksi henkilöstökyselyillä, joiden perusteella työhyvinvointia uhkaaviin tekijöihin pystytään puuttumaan mahdollisimman varhain. Varhainen tuki on avainasemassa, jotta ongelmat eivät pääse kärjistymään.

Työkyky on tarpeen arvioida tilanteissa, joissa epäillään, että työkyky on pysyvästi alentunut eikä vastaa työn vaatimuksia.

Esihenkilön pyytämästä työkyvyn arvioinnista ei voi kieltäytyä, mutta siihen tulee olla asialliset syyt. Työkyvyn arvioinnin tavoitteena on suunnitella toimenpiteitä ja järjestelyjä, jotka tukevat työssä.

Työterveyshuolto antaa terveystarkastuksen perusteella lausunnon, johon on merkitty arvio terveydellisistä edellytyksistä työtehtävistä suoriutumiseen.

Työkyvyn arvioinnin pohjalta saattaa olla tarpeen sopeuttaa työnkuva, työvälineet tai työympäristö tai siirtää työntekijä toisiin tehtäviin.

Otathan yhteyttä OAJ:n luottamusedustajaan, mikäli palvelussuhteen ehtoihin esitetään muutoksia.

Kuntoutus ja työnohjaus

Työkyvyn arviointiin liittyvä terveystarkastus on osa työntekijän kuntoutusta. Lisäksi tukena voi olla työnohjausta.

Opettajien työnohjauksella tarkoitetaan työnantajan kustantamaa, kokeneen ja työnohjauskoulutuksen saaneen opetus- ja kasvatustyöhön perehtyneen asiantuntijan antamaa ohjausta ja tukea työn suorittamisessa, arvioinnissa ja työhön liittyvien ongelmien selvittelyssä ja ratkaisemisessa.

Kun työkykysi on heikentynyt, sinulla on oikeus sairauspoissaoloon, jonka palkallisuus määräytyy työhehtosopimuksen mukaan.

Joissakin tapauksissa voidaan sopia osasairaspäivärahasta tai korvaavasta työstä, mikäli ratkaisu tukee työhön paluuta ja työkyvyn palautumista.

Näihin tarvitaan aina työntekijän suostumus. Työkyvyttömyyseläke voi tulla tarpeeseen, jos työkyvyttömyytesi on pysyvää.

Varhaisen tuen prosessi

Haastavissa työterveysyhteistyötä edellyttävissä tilanteissa käytetään yleensä varhaisen tuen prosessia, kussakin tilanteessa soveltuvin tavoin. Prosessin tarkoituksena on tunnistaa haastavat tilanteet oikea-aikaisesti ja puuttua niihin oikeiden tahojen toimesta. Varhaisen tuen prosessi alkaa aina varhaisen tuen keskustelulla.

Varhaisen tuen keskustelu on työpaikalla käytävä, työnjohto-oikeuden piiriin kuuluva työnjohdollinen keskustelu työntekijän ja esihenkilön kesken. Varhaisen tuen keskustelussa työnantaja ja työntekijä käyvät läpi huolia, jotka liittyvät muun muassa (teemat vaihtelevat keskustelun syystä ja tilanteesta riippuen) työntekijän:

• työkykyyn
• työntekijän käytökseen tai menettelytapoihin
• työsuoritukseen
• työvälineisiin
• työympäristöön

Mikäli varhaisen tuen keskustelussa ilmenee, että kysymyksessä ei ole terveydentilaan liittyviä asioita, työntekijää ei yleensä ohjata työterveyshuoltoon.

Usein työnantajan ja työntekijän välillä sovitaan seurantakeskustelusta.

Mikäli varhaisen tuen keskustelussa ilmenee, että työkykyyn liittyviä asioita on selvitettävä työnantaja ohjaa työntekijän työterveyslääkärin työkykyarvioon.

Varhaisen tuen keskustelusta ja sen tarkoituksesta sekä sisällöstä on suositeltavaa antaa työntekijälle tieto etukäteen, kuten myös mahdollisuudesta ottaa mukaan työsuojeluvaltuutettu tai muu tukihenkilö. Apuna keskusteluissa on usein tarkoituksenmukaista käyttää yhteistä muistiopohjaa, jotta mahdollistuu työntekijän etukäteisvalmistautuminen.

Työterveysneuvottelun tarkoitus on tukea työntekijää työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä

Aloitteen työterveysneuvotteluun voi tehdä työntekijä itse, esihenkilö, työsuojeluvaltuutettu, henkilöstöhallinnon tai työterveyshuollon edustaja taikka esimerkiksi kuntoutustaho.

Työterveysneuvotteluun on tarkoituksenmukaista osallistua ja neuvottelun tarkoitus tulisi olla osallistujien tiedossa ennakkoon.

Koolle kutsuttaessa neuvottelun asialista auttaa jäsentämään ja kohdistamaan keskustelua toimiin, joilla voidaan tukea työntekijän työkykyä työssä ja työoloissa.

Neuvotteluun osallistuvat vain henkilöt, joiden läsnäolo on välttämätöntä. Neuvotteluun osallistuvat työntekijä, jonka asiaa käsitellään, hänen esihenkilönsä ja tarvittaessa esihenkilön esihenkilö, sekä työterveyshuollon edustaja ja työntekijän tukihenkilö, esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu tai luottamusedustaja, jonka työntekijä itse pyytää neuvotteluun.

Myös pääluottamusedustaja voi osallistua neuvotteluihin, jos kyseessä ovat esimerkiksi työtehtävien tai -aikojen järjestelyt tai muutokset.

Työntekijän terveydentilatietoja ei voida käsitellä neuvottelussa ilman työntekijän lupaa. Osallistujilla on vaitiolovelvollisuus mahdollisiin arkaluonteisiin tietoihin liittyen. Kaikki terveystiedot ovat salassa pidettäviä.

Jos kyseessä on vaikea tai pitkäaikainen työkykyongelma ja/tai sairaus, kannattaa neuvotteluita pitää säännöllisesti, jotta voidaan sopia toimenpiteistä jäljellä olevan työkyvyn ylläpitämiseksi.

Jos työntekijä on osatyökykyinen, on esihenkilön tehtävä selvittää työn järjestelyitä työhön paluun tueksi.

Opettajan työssä on työtä vähennettävä osatyökyvyttömyyseläkepäätöksen prosenttimäärän mukaisesti, ellei työkykyarviointi osoita sitä, että opettaja ei pystyisi jatkamaan opettajan tehtävässä. Vähentäminen koskee sekä opetusvelvollisuutta että muuta työtä.

Kannattaa huomata, että työn järjestelyt voivat olla määräaikaisia, ja osatyökyvyttömyyseläkkeeltä on mahdollista palata kokoaikaiseen työhön, jos työkyky sen mahdollistaa.

Valmistaudu työterveysneuvotteluun

Työntekijän on tärkeä valmistautua työterveysneuvotteluun, miettien omia tavoitteitaan työssä jatkamisen ja sitä mahdollistavien toimenpiteiden suhteen.

Ennen työterveysneuvottelua kannattaa olla yhteydessä joko työsuojeluvaltuutettuun tai luottamusedustajaan. Heidän kanssaan voi miettiä odotuksia ja tavoitteita neuvottelun suhteen. Samalla voitte käydä läpi neuvottelun kulkua.

Muista, että terveyteen liittyvistä asioista puhutaan vain niiltä osin kuin työntekijä haluaa. Neuvotteluun valmistuessa kannattaa pohtia, mitkä työn järjestelyihin ja tukeen liittyvät seikat edistäisivät työkyvyn palauttamista.

Työterveyshuollon tehtävä on arvioida, mitä työtä voit terveytesi puolesta tehdä, mitä toimenpiteitä pitää tehdä työpaikalla, työnkuvassa tai työajassa ja millaista kuntoutusta tarvitset. Tämä edellyttää sitä, että työterveyslääkäri tuntee riittävästi työsi ja sen vaatimuksia sekä työpaikan olosuhteita.

Työterveyshuollon tehtävänä on käydä työterveysneuvottelu vain perustellusta syystä, ja tarvittaessa neuvoa ja ohjata työnantajaa toimimaan työntekijän työkyvyn edistämisen mukaisesti.