Työaika kirjataan työaikasuunnitelmaan
Jokainen henkilö laatii vuosittain ennen seuraavan lukukauden alkamista työsuunnitelman yhteistyössä esihenkilönsä kanssa.
Työsuunnitelmaan kirjataan 1 612 tunnin työajan kohdentaminen eri tehtäväalueille seuraavan lukukauden aikana.
Työsuunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon esimerkiksi työntekijän osallistuminen opetukseen, tutkimustoimintaan, yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen, kansainväliseen yhteistyöhön, hallinto- ja esihenkilötehtäviin ja muihin tehtäviin.
On kiinnitettävä huomiota työntekijän kokonaistyömäärään, jonka arvioimiseksi voidaan tarkastella myös aiemman työsuunnitelman toteutumista, erityisesti työajan jakautumista eri tehtäväalueiden kesken.
Yliopisto hyväksyy työsuunnitelmat organisaationsa mukaisesti. Työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin.
Esihenkilö ja työntekijä tarkastelevat lukukauden aikana työsuunnitelman toteutumista ja työn tuloksia kokonaistyöajan puitteissa eli tarkastelua tehdään kaksi kertaa lukuvuoden aikana.
Työsuunnitelmia koskevista periaatteista voidaan sopia paikallisesti. Mikäli paikallista sopimusta työsuunnitelmien periaatteista ei ole tehty, noudatetaan työsuunnitelmia tehdessä työehtosopimuksen määräyksiä.
Kontaktiopetuksen enimmäismäärät
Työehtosopimuksen mukaan opetuspainotteisissa tehtävissä työsuunnitelmaan sisällytettävän kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on 394 tuntia lukuvuodessa.
Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli henkilöllä on kontaktiopetusta 394 tuntia, pääsääntöisesti vuosittainen työaika eli 1 612 tuntia täyttyy.
Tällöin voi työsuunnitelmaan mahtua enintään noin 100 tuntia esimerkiksi opetusohjelman yleistä suunnittelua tai muita laitoshallintotehtäviä.
Jos työtehtäviin kuuluu muitakin tehtäviä kuin opetusta, esimerkiksi tutkimusta, ei työsuunnitelmassa voi edellyttää kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärää opetettavaksi.
Kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä voi olla 452 tuntia lukuvuodessa ainoastaan sellaisissa tavanomaista vähemmän valmistelua vaativissa opetustehtävissä, joissa tehtävän velvollisuuksiin ei varsinaisesti sisälly tutkimusta.
Tutkimuksen puuttuminen ei ole automaattinen peruste korkeamman opetustuntikaton käytölle.
Samalla tulee ottaa huomioon, että sopijaosapuolten välillä on sovittu, että korkeampien opetuskattojen suhteellinen osuus yliopistoissa ei saa muuttua.
Professorien kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on 141 tuntia.
Väitöskirjaa palvelussuhteessa tekevien henkilöiden osalta suositeltavaa on, että opetukseen käytetään enintään 5 prosenttia vuosityöajasta ja että opetus liittyy henkilön omaan tutkimusalaan.
Kontaktiopetuksen enimmäismäärä ei voi kasvaa ilman suostumusta
Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mukaan kenenkään sellaisen henkilön, jolla on 392 (394) tunnin enimmäisopetusvelvollisuus, kontaktiopetuksen määrä ei voi kasvaa.
Myöskään muut kontaktiopetuksen enimmäismäärät eivät voi nousta.
Korkeammat opetuskatot (joita ovat olleet esim. 420 tuntia, 448 (452) tuntia, 512 tuntia tai 640 tuntia) ovat edelleen käytössä, mutta kuitenkin niin, että niiden suhteellinen osuus yliopistoissa ei saa kasvaa.
Opetuksen enimmäismäärä voidaan ylittää työsuunnitelmissa ainoastaan henkilön omalla suostumuksella, ja tästä opetuksesta on maksettava opettajalle eri korvaus.
Mahdollinen työaikakokeilu
Osana 21.5.25 voimaan tullutta yliopistojen työehtosopimusta sovittiin kokonaistyöaikaa koskevasta mahdollisesta kokeilusta. Kokonaistyöaikakokeilu tapahtuisi lukuvuosina 1.8.26–31.7.27 ja 1.8.27–31.7.28.
Kokeilun tavoitteena on opetuksen ja tutkimuksen laadun takaamiseksi tarvittavien uusien toimintamallien kehittäminen sekä opetustehtävien kokonaisuuden suunnittelu työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
Valmistelun, jälkitöiden, opetuksen kehittämistehtävien ja muiden opetustehtävien vaatima työaika tulee nykyistä realistisemmin huomioiduksi kokonaistyöajan suunnittelussa. Kokeilun tarkoitus ei ole lisätä opetustyön määrää vaan tehdä näkyviksi erilaiset kokonaistyöaikaan sisältyvät työtehtävät.
Työsuunnitelman tulee olla aito työkalu työn suunnittelussa. Lukuvuoden aikana tosiasiallisesti tehtävän työn tulee perustua työsuunnitelmaan. Työsuunnitelma käydään läpi yhdessä esihenkilön kanssa ja se hyväksytään yliopisto-organisaatiossa päätetyllä tavalla.
Työsuunnitelmaa on päivitettävä, jos siihen ilmenee tarvetta lukuvuoden aikana. Tällainen tilanne voi tulla, jos aiemmin sovittuihin tehtäväkokonaisuuksiin sovitaan muutoksia. Työntekijän on syytä myös tarkastella tehdyn työsuunnitelman toteutumaa ennen kalenterivuoden vaihtumista ja ottaa tarvittavat muutostarpeet esille esihenkilönsä kanssa. Eri lukuvuosina työsuunnitelman painotukset voivat vaihdella siten, että saman yliopistotehtävän sisällä toisena lukuvuotena voi olla enemmän opetusta tai tutkimusta tilanteitten mukaan.
Suosittelemme, että tarvittaessa olet yhteydessä oman yliopistosi luottamusedustajaan saadaksesi tietää oman yliopistosi tilanteen paikallisen sopimuksen ja kokeilujen osalta.