Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) palkkausjärjestelmä muuttui 1.2.2025.

Aikaisempi tehtävien vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä muuttui tasopalkkajärjestelmäksi. Tasopalkkajärjestelmä perustuu osaamisen ja vastuun tasokriteereihin, jotka on määritelty palkkaliitteissä. Palkkaryhmittäin (entinen hinnoittelukohta) on kolme osaamisen ja vastuun tasoa (A, B ja C). Kullekin palkkaryhmän tasolle on määritelty vähintään maksettava valtakunnallinen tasopalkka. Paikallisesti kullakin palkkaryhmän tasolla on yksi tasopalkka.

Muutokset koskevat OVTES osio G palkkauslukua, palkkahinnoitteluliitteitä ja eräitä muita määräyksiä. Edellistä palkkauslukua ja liitteitä noudatetaan kuitenkin 30.9.2025 saakka. Mikäli toimeenpanovaihe paikallisesti saadaan valmiiksi kokonaisuudessaan aiemmin, uutta järjestelmää voi noudattaa jo ennen 30.9.2025.

Uuteen palkkausjärjestelmään liittyvät keskeiset peruskäsitteet

Palkkaukseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä on päivitetty vastaamaan tasopalkkajärjestelmää. Uusia käsitteitä ovat palkkaryhmä, palkkaryhmän ulkopuolinen tehtävä, tasopalkka, osaaminen ja vastuu (OSVA), tasolisä, tasokriteerit, tasokuvaus ja kelpoisuuslisä.

Poistuneita käsitteitä ovat puolestaan tehtävien vaativuuden arviointi, palkkahinnoittelukohta, hinnoittelun ulkopuolinen tehtävä, tehtäväkohtainen palkka ja peruspalkka.

Varsinainen palkka

Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan laskettaessa mm. tuntipalkkaa, päiväpalkkaa, vuosiloma-ajan palkkaa sekä sairausajan palkkaa.

Vasinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:

• tasopalkka ja tasolisä tai vastaavan luonteinen palkka (lukuun ottamatta luontoisetua)
• kelpoisuuslisä
• henkilökohtainen lisä
• työkokemuslisä ja määrävuosilisä
• syrjäseutulisä (31.12.2011 mennessä myönnetty KVTES 2010–2011 palkkausluvun 10 §:n mukainen)
• kielilisä
• rekrytointilisä
• luottamusedustajakorvaus ja
• työsuojeluvaltuutetun korvaus.

Palkkausjärjestelmä  

Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Palkkausjärjestelmä tukee toimintastrategiaa, vaikuttaa myönteisesti organisaation tavoitteisiin ja on kiinteä osa johtamista. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena on

1. tehtävät ja niiden edellyttämä osaamisen ja vastuun taso (tasopalkkajärjestelmän tasopalkka ja tasolisä)
2. pedagogisen koulutuksen tuoma ammattitaito (kelpoisuuslisä)
3. ammatinhallinta ja työssä suoriutuminen (henkilökohtainen lisä)
4. palvelusaika (työkokemuslisä)
5. tuloksellinen toiminta (tulospalkkio)

Lisäksi voidaan maksaa muita tässä sopimuksessa erikseen mainittuja lisiä, palkkioita tai korvauksia.

Työnantaja määrittää tehtävään soveltuvan palkkaryhmän. Palkkaryhmä valitaan palkkaryhmän kuvauksen perusteella. Palkkaryhmän kuvauksessa määritellään päätehtävä. Sovellettava palkkaryhmä määräytyy tehtäviesi perusteella.

Tason ja tasopalkan määräytyminen

Tason määräytymiseen vaikuttaa tehtävän edellyttämä osaamisen ja vastuun yhdistelmä.

Osaamisella tarkoitetaan palkkaryhmässä olevan tehtävän edellyttämää

• koulutusta
• työuralla hankittuja keskeisiä tietoja ja -taitoja
• lisä-, jatko- ja täydennyskoulutusta
• uuden tiedon hankkimista ja/tai
• erityisosaamista.

Vastuulla tarkoitetaan

• vastuuta aineellista arvoista,
• vastuuta aineettomista arvoista ja tiedoista
• vastuuta yksilöstä, ihmisestä, asiakkaista tai asiakasryhmistä
• suunnittelu-, kehitys- ja tulosvastuuta
• työnjohto- tai esihenkilövastuuta tai
• esittelijä-/valmisteluvastuuta päättävissä elimissä

Sinulle maksetaan vähintään asianomaisen palkkaryhmän osaamisen ja vastuun tason mukainen tasopalkka.

Tasopalkan määräytymisen perusteena on ensisijaisesti tehtävässä vaadittu osaaminen ja vastuu. Paikallinen tasopalkka on aina vähintään valtakunnallisen palkkaryhmän tasopalkan suuruinen.

Palkkaryhmän eri tasot (A, B, C) määräytyvät siihen liittyvän osaamisen ja vastuun (OSVA) perusteella. Palkkaryhmissä on määritelty tasokriteerit. Yhden tasokriteerin täyttyminen nostaa tehtävän tasolta A vähintään seuraavalle tasolle B. Tasokriteerille C siirrytään tasokriteerien täyttyessä paikallisten tasokuvausten perusteella.

Sovellettavan osaamisen ja vastuun tason valinta  

Sovellettava taso määritellään tehtävässä edellytetyn osaamisen ja vastuun perusteella. Osana kokonaisuutta arvioidaan myös tehtävän edellyttämä itsenäisen harkinnan taso.

Osaamisen ja vastuun tasot on kuvattu palkkaryhmittäin. A- tason edellyttämä osaamisen ja vastuun taso tarkoittaa, että tehtävässä täyttyy edellytetty osaamisen ja vastuun normaali vaatimus.

Arvioitaessa soveltuvaa osaamisen ja vastuun tasoa huomioidaan, että B- ja C-tasoilla edellytetään enenevästi

• tietyn tehtäväalueen syvempää hallintaa,
• laajan tehtäväalueen hallintaa,
• useiden eri tehtäväalueiden hallintaa,
• monien asioiden yhtäaikaista hallintaa tai
• toisistaan poikkeavien tietojen tai taitojen hallintaa.

B- ja C- tasoilla työkokemuksella, työssä hankituilla lisätiedoilla ja taidoilla on suurempi merkitys kuin A- tasolla. Ammatinhallinta voi edellyttää uuden tiedon hankkimista. Itsenäisen harkinnan taso voi olla tehtävässä suurempi kuin A-tasolla. B- ja C-tasoilla voidaan tarvita jatko- ja täydennyskoulutuksia tehtävän menestyksekkääseen hallintaan.

Valtakunnalliset tasokriteerit on laadittu osaamisen ja vastuun määritelmät huomioiden.  

Palkkaryhmät ja valtakunnalliset tasokriteerit

OVTES osiossa G on neljä palkkaryhmää:

• päiväkodin johtaja
• varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtaja
• varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja
• varhaiskasvatuksen opettaja

Tasolisät

Tasopalkan lisäksi voidaan maksaa euromääräistä tasolisää. Tasolisä voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Tasolisän maksamista ei kuitenkaan katkaista esimerkiksi vuosiloman takia. Sinulla voi olla enemmän kuin yksi tasolisä. Työnantaja päättää tasolisien euromääristä. Euromäärien tulee olla tarkoituksenmukaisia. Tasolisää maksetaan ko. tehtävän/vastuun keston ajan.

Tasolisä on osa varsinaista palkkaa, mutta se on erillinen palkkauselementti tasopalkkaan nähden. Tasolisä lasketaan mukaan työkokemuslisää määriteltäessä.

Valtakunnalliset tasolisät

Valtakunnallisia tasolisiä on OVTES osiossa G kaksi:

• tasolisä opiskelijan ohjauksesta
• tasolisä päiväkodin johtajalle, joka toimii myös varhaiskasvatusjohtajana.

Paikallisesti päätettävät tasolisät

Edellä mainittujen valtakunnallisten tasolisien lisäksi voidaan maksaa paikallisesti päätettyjä tasolisiä. Tasolisiin oikeuttavat tehtävät tai vastuut määritellään paikallisessa palkkausjärjestelmässä. Paikallinen tasolisä voi olla esimerkiksi pedagogiseen lisävastuuseen liittyvä.

Kelpoisuuslisä

Kelpoisuuslisää maksetaan kelpoisuusvaatimukset täyttävälle päiväkodissa työskentelevälle varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan, apulaisjohtajan tai päiväkodin johtajan tehtävässä toimivalle viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan varsinaiseen palkkaan kuuluvaa kelpoisuuslisää.

Kelpoisuuslisälisä perustuu työnantajan käytössä olevaan pedagogisen koulutuksen tuomaan ammattitaitoon, josta on hyötyä päiväkodin pedagogisessa toiminnassa.

Kelpoisuuslisää maksetaan:

• varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuusvaatimukset täyttävästä tutkinnosta 15 €/kk, ja
• kasvatustieteiden maisterin tutkinnosta 37,88 €/kk.

Henkilökohtainen lisä

Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu viranhaltijan tai työntekijän työsuorituksen arviointiin. Työsuorituksen arviointi tehdään esimerkiksi vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä.

Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat olla ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen lisäksi tuloksellisuus, monitaitoisuus ja luovuus, erityistiedot ja -taidot, yhteistyökyky, vastuuntunto, oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus.

Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi.

Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kyseessä on tehtävämuutoksesta johtuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai viranhaltijasta tai työntekijästä itsestään johtuva työsuorituksen huomattava huonontuminen.

Viimeksi mainitussa tilanteessa pitää viranhaltijalle tai työntekijälle antaa tilaisuus parantaa työsuoritustaan. Mahdollisista tukitoimenpiteistä sovitaan esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä.

Työkokemuslisä

Työkokemuslisään oikeuttavaan aikaan luetaan mukaan kaikki virka- ja työsuhteet asianomaiseen kuntaan tai kuntayhtymään sekä muun työnantajan palveluksessa työskentely, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.

Työkokemuslisään oikeuttavaan aikaan luetaan mukaan myös maksimissaan viiden vuoden ajan yrittäjänä toimiminen, jos siitä on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.

Työkokemuslisää kerryttää myös palkaton virka- tai työvapaa. Vain lakossa oloaika tai luvaton poissaolo vähennetään työkokemuslisään oikeuttavasta ajasta.

Työkokemuslisä maksetaan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta alkaen. Muun kuin oman kunnan palvelusta sekä yritystoiminnasta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys.

Selvitys tulee esittää kuukauden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta. Mikäli selvitys esitetään myöhemmin, voidaan työkokemuslisää korjata takautuvasti enintään kahdelta vuodelta.

Varhaiskasvatuksen ylin johto ja asiantuntijatehtävät

Ylimmissä johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivat viranhaltijat (esim. osastopäällikkö, aluejohtaja, päivähoidon johtaja, varhaiskasvatuspäällikkö) ovat usein hinnoittelun ulkopuolisia, eli heille ei ole sovittuna omaa hinnoittelukohtaa. Samoin ovat ne viranhaltijat tai työntekijät, joiden päätehtävänä on varhaiskasvatuksen suunnittelu-, kehittämis- yms. asiantuntijatehtävät (esim. varhaiskasvatuksen suunnittelija).

Hinnoittelun ulkopuolisen viranhaltijan tai työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta päätettäessä otetaan huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset palkkahinnoittelun palkkahinnoittelukohdat, joita voidaan tehtävän luonteen vuoksi käyttää apuna tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä.

Palkkahinnoittelun ulkopuolisten tehtäväkohtaiset palkat tulee olla oikeassa suhteessa varhaiskasvatusyksikön johto- ja esihenkilötehtävissä toimivien tehtäväkohtaisten palkkojen kanssa, esihenkilön palkan pitää olla selvästi alaistaan korkeampi.