Talouskasvu vaatii panostuksia ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluihin – OAJ:n terveiset puoliväliriiheen

OAJ muistuttaa puoliväliriihen neuvottelijoita: maamme osaamisesta ei ole varaa leikata enää euroakaan. Vaikka taloustilanne on haastava, on uskallettava tehdä kauaskantoisia ratkaisuja suomalaisten osaamisen eteen.

Suomen hallitus kokoontuu 22.-23.4.2025 puoliväliriiheen neuvottelemaan ja päättämään julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029. OAJ on keskustellut kevään aikana hallituksen kanssa seuraavien teemojen tärkeydestä.

1. Talouskasvu vaatii panostuksia koulutukseen

Suomelle tärkeää talouskasvua ei voi syntyä, jos koulutuksesta leikataan. Talouskasvuun tarvitaan osaamista, ja osaavan työvoiman saatavuus onkin yksi maamme talouskasvun esteitä. OAJ vaatii, että hallitus pidättäytyy kaikista koulutuksen lisäleikkauksista.

Panostuksia koko koulutusketjun toimivuuden parantamiseksi on jatkettava, jotta talouskasvulle rakennetaan kestävä pohja. Tämän nosti esiin myös asiantuntijoista koostuva Risto Murron työryhmä. Osaamis- ja koulutustason nostamiseksi on laadittava pitkän aikavälin toimenpide- ja rahoitussuunnitelma.

Myös valtiovarainministeriön tuottavuuslautakunnan raportin (2023:71) mukaan Suomessa on tarvetta osaamisen kehittämiselle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentämistä, väestön perustaitojen parantamista ja osaamisen täydentämistä sekä pedagogiikan kehittämistä.

2. Korkeakoulut tuottavat talouskasvua

Korkeakouluilla on potentiaali tuottaa talouskasvua. Tähän pääsy vaatii yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen vahvistamista. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisärahoitusta on edelleen kohdentamatta 290 miljoonaa euroa vuosille 2026 (90 miljoonaa) ja 2027 (200 miljoonaa).

OAJ ehdottaa, että tämä rahoitus kohdennetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perusrahoitukseen. Jotta TKI-panostukset tuottavat toivottua talouskasvua, pitää korkeakoulujen perusrahoituksen olla vankalla pohjalla. Innovaatiot vaativat taakseen vahvan perustan.

3. Ammatilliset oppilaitokset tukevat TE-palveluita

Työllisyyspalveluiden siirryttyä vuodenvaihteessa kuntien vastuulle on tärkeää, että työllisyyspalvelut saadaan kiinteästi yhteen alueen ammatillisten oppilaitosten kanssa. Valtion on edellytettävä oppilaitosten ja työ- ja elinkeinopalveluiden yhteistyötä. Tarve korostuu entisestään nykyisessä työttömyystilanteessa.

Ammatillinen oppilaitos pystyy tuottamaan työllisyyspalveluille sekä tilat että osaavat opettajat. Opettajilla on ensikäden tieto alueen yritysten osaajatarpeesta ja kyky tarjota tarvittavaa koulutusta työntekijöiden ja työnantajien kohtaanto-ongelman välttämiseksi. Kumppanuudet koulutuksen ja yritysten välillä tukevat myös innovaatioita ja yrittäjyyttä.

Suomalaiseen osaamiseen on satsattava

Laadukas koulutus edellyttää koko koulutusketjuun panostamista. Yksikään koulutusaste ei saa pudota kyydistä. Vaikka taloustilanne on haastava, on tärkeää uskaltaa tehdä kauaskantoisia ratkaisuja suomalaisten osaamisen eteen.

Suomella ei ole varaa olla investoimatta koulutukseen, eli tulevaisuuteen.

Uusimmat uutiset ja tiedotteet