OAJ, SKY ja BA lähettivät OKM:n ja TEM:n ministereille sekä virkahenkilöstölle kannanoton, jossa muistutetaan: kotoutumiskoulutuksen uudistaminen vaatii opiskelijalähtöistä näkökulmaa.
Selvityksen puutteet: hallintokeskeisyys ja kotoutujan näkökulman unohtaminen
Selvityksessä keskitytään hallinnollisiin rakenteisiin ja rahoituskanaviin, ei koulutuksen laatuun, saavutettavuuteen tai opiskelijalähtöisyyteen. Kansainvälisiä kokemuksia ei hyödynnetä riittävästi, vaikka esimerkiksi Norjan ja Saksan esimerkit osoittavat kuntavetoisen mallin haasteet, kuten opettajapulan ja ohjauksen vaikeuden.
Vaihtoehtoisia malleja ei myöskään arvioitu riittävästi. Selvityksessä ei tarkastella nykyistä monituottajamallia tai akreditointiin perustuvaa järjestäjämallia, mikä kaventaa päätöksenteon tietopohjaa ja heikentää selvityksen uskottavuutta.
Yksikanavainen rahoitus uhkaa koulutuksen saavutettavuutta
Vuodesta 2025 alkaen kotoutumiskoulutus on kuntien vastuulla. Ministeriön esitys keskittää rahoituksen kuntien valtionosuuksiin ilman korvamerkintää. Tämä uhkaa vapaan sivistystyön oppilaitosten asemaa – ne ovat olleet keskeisiä ja joustavia koulutuksen tarjoajia. Seurauksena voi olla alueellisen tasa-arvon heikkeneminen, koulutuspaikkojen väheneminen ja osaamisen katoaminen.
Vapaan sivistystyön rooli on korvaamaton
Kansanopistot ja muut vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat vastanneet nopeasti muuttuneisiin tilanteisiin, kuten pakolaiskriiseihin. Niillä on osaava henkilökunta ja kyky tarjota laadukasta koulutusta. Lainsäädännön mukaan kotoutumiskoulutus kuuluu niiden sivistystehtävään, ja rahoituksen tulee jatkossakin tulla opetus- ja kulttuuriministeriön kautta.
Leikkaukset tulevat kalliiksi
Hallitus suunnittelee 15 miljoonan euron leikkausta kotoutumiskoulutukseen vuodesta 2027 alkaen. Tutkimusten mukaan tämä heikentäisi maahanmuuttajien hyvinvointia ja lisäisi julkisia menoja tulonsiirtojen ja menetettyjen verotulojen kautta. Leikkaukset vaarantavat kotoutumisen onnistumisen ja lisäävät syrjäytymisriskiä.
Rahoituksen on tuettava vaikuttavaa kotoutumista
Vuonna 2023 noin 7 000 henkilöä osallistui vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutukseen. Ilman rahoitusta näiden opiskelijoiden koulutus jää epävarmaksi. Kotoutumiskoulutusta on tarkasteltava koulutuspoliittisena ja sivistyksellisenä tehtävänä, ei vain työllisyyspolitiikan välineenä.
Tiivistetyt esitykset:
- Rahoituksen on oltava korvamerkittyä ja tarpeisiin perustuvaa.
- Vapaan sivistystyön oppilaitosten asema koulutuksen tarjoajina on turvattava.
- Rahoitus tulee ohjata opetus- ja kulttuuriministeriön kautta.
- Kotoutujan tarpeet ja koulutuksen vaikuttavuus on asetettava kehittämisen keskiöön.
Lue kannanotto kokonaisuudessaan
Uuden rahoitusmallin myötä kunnilla on suuri vastuu kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä. Uutisestamme voit lukea, mitä muutokset tarkoittavat niin kuntien kuin kotoutujan näkökulmasta.
