Tällä viikolla vietetään poikien päivää. Päivään liittyvässä keskustelussa on viime vuosian esitetty aktiivisesti väitteitä, että koulu syrjäyttää pojat tai ettei nykykoulu ole toimiva pojille. Väitteitä on perusteltu poikien keskimääräisesti alemmilla oppimistuloksilla.
On totta, että vertailtaessa tyttöjen ja poikien oppimistuloksia keskiarvoina, Suomessa on poikkeuksellisen suuri ero tyttöjen ja poikien välillä. Tämä ero on kuitenkin vain yksi osa totuutta.
Oppimistuloksia tarkastellessa on hyvä muistaa, että suurin osa pojista pärjää koulussa erittäin hyvin. Siksi puhuminen pojista yhtenäisenä ryhmänä ei tee oikeutta yksittäisten lasten hyvin erilaisille tilanteille. Oppimistuloksien osalta poikia on kaikilla osaamisen tasoilla, myös erinomaisen osaamisen tasolla. Matematiikan osalta erinomaisissa osaajissa on poikia jopa tyttöjä enemmän.
Oppimistuloksien osalta poikia on kaikilla osaamisen tasoilla, myös erinomaisen osaamisen tasolla. Matematiikan osalta erinomaisissa osaajissa on poikia jopa tyttöjä enemmän.
Kuitenkin heikoista osaajista poikien osuus on noin yleisesti kaksi kolmasosaa. Varmasti kaikkein huolestuttavin tulos on se, että noin joka neljäs poika on heikko lukija. Tällä on varmasti yhteytensä heikkoon osaamiseen monella muullakin osa-alueella. Merkille pantavaa on myös se, että oppimistuloserot ovat sukupuolten välillä huomattavasti pienemmät isojen kaupunkien kouluissa ja suurimpia pienempien paikkakuntien kouluissa.
Varmasti kaikkein huolestuttavin tulos on se, että noin joka neljäs poika on heikko lukija.
Koska oppimisessa ja oppimiseroissa on ennen kaikkea kyse yksilöiden oppimisesta, ei ratkaisujenkaan hakemista tulisi ensisijaisesti pohtia tyttöjen ja poikien osalta erikseen. Jokaisen oppilaan osalta on ratkaisevan tärkeää se, millainen arvostus kotoa ja lähipiiristä annetaan koululle, oppimiselle ja näiden merkitykselle myöhemmän elämän kannalta. Näyttää siltä, että juuri poikien osalta tämä koulutususko on keskimäärin heikompaa. Kuitenkin oppilaat, jotka opinnoissaan sukupuoleen katsomatta menestyvät, menestyvät pääpiirteittäin samoilla konsteilla, toki erilaisella lahjakkuuksilla. Ennen kaikkea menestyksen avaimet ovat itse opiskelun eteen tehtävällä kovalla työllä, opettajan opastuksella ja vanhempien tuella.
Jokaisen oppilaan osalta on ratkaisevan tärkeää se, millainen arvostus kotoa ja lähipiiristä annetaan koululle, oppimiselle ja näiden merkitykselle myöhemmän elämän kannalta.
Haastan näin poikien päivänä pohtimaan, vaaditaanko jo kotikasvatuksesta lähtien pojilta keskimäärin samoja asioita kuin tytöiltä. Ollaanko kodeissa yhtä lailla huolestuneita poikien lukemattomuudesta tai koulutyön ja kotitehtävien laiminlyönnistä? Jätetäänkö tähän puuttumatta, koska "pojat ovat poikia", joita ei "lukuhommien kuulukaan kiinnostaa”? Suvaitaanko tai jopa kannustetaanko äijäkulttuuriin, jossa opintomenestyksen sijaan tavoiteltavaa on opintojen laiminlyönti tai ainakin näistä opinnoista mahdollisimman helpolla pääseminen? Tukeeko tätä viestiä se puhe, jonka mukaan se on oman vastuun sijaan juuri koulu, joka syrjäyttää poikia opintieltä?
Haastan näin poikien päivänä pohtimaan, vaaditaanko jo kotikasvatuksesta lähtien pojilta keskimäärin samoja asioita kuin tytöiltä.
Väitän, että suhtautuminen on tällä tavalla kallellaan. Siksi poikien keskimäärin heikompaan opintomenestykseen ei toimi ratkaisuna se, että koulua alettaisiin kehittää jotenkin paremmin tällaiseen stereotyyppiseen miehen malliin sopivaksi. Ainakaan tällaisella hankkeella ei päästäisi poikien parempaan opintomenestykseen, vaan tehtäisiin karhunpalvelus pojille.
Siksi poikien keskimäärin heikompaan opintomenestykseen ei toimi ratkaisuna se, että koulua alettaisiin kehittää jotenkin paremmin tällaiseen stereotyyppiseen miehen malliin sopivaksi.
Ratkaisuja on haettava vahvemmasta tuesta. Jos heikoimmin pärjäävistä oppilaista 2/3 on poikia, kohdistuvat tuen panostuksetkin valtaosin poikiin. Tämän ohella on niin kouluissa kuin kodeissakin vastustettava sellaista äijäkulttuuria, jossa pojat päästetään helpommalla vedoten vaikkapa lukemisen tai koulunkäynnin soveltumattomuuteen heille.
Blogin tausta-aineistona on käytetty PISA-tutkimuksen tuloksia.
